🖤 Kirjavinkit.fi -sivustolla vinkkaus ja arvio novellikokoelmastani Olet saapunut määränpäähäsi!
Lue ja vinkkaa kaverillekin! 🔥
➡️ https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/olet-saapunut-maaranpaahasi/
"Pimeyteen jätetyt sanat ja ajatukset heittävät syvän varjonsa näkyvien sanojen päälle ja antavat niille niiden todellisen merkityksen." - Markku Toivonen
🖤 Kirjavinkit.fi -sivustolla vinkkaus ja arvio novellikokoelmastani Olet saapunut määränpäähäsi!
Lue ja vinkkaa kaverillekin! 🔥
➡️ https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/olet-saapunut-maaranpaahasi/
Vieras ilmestyi pihalle ja pyysi vettä. Ohjasin hänet kaivolle, jota reunusti
villiintynyt ruoho.
– Muistatko viime kesän? vieras kysyi.
Muistin ukkosmyrskyn ja jonkun kadonneen. Siitä oli lehdessäkin.
Vieras hymyili, joi veden kämmenkupista ja lähti.
Mies käveli pihalle ja pyysi vettä. Istutin hänet pihakeinuun ja kaadoin sinappilasiin
vettä posliinikannusta.
– Muistatko viime syksyn? mies kysyi.
Oli rankkasade ja joku katosi. Siitä oli lehdessäkin.
Mies joi veden ja käveli pois.
Pieni poika seisoi kuistilla ja tahtoi vettä. Ohjasin hänet keittiöön ja
valutin hanasta vettä muovimukiin.
– Sun pitää jo palata, poika sanoi.
Ilma oli kaunis. Aurinko paistoi.
– Huomisen lehti pitää odottaa. Sitten ehkä.
*****
Viikon 14 krapusanat ovat: ilma, vieras, ruoho
Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.
🖤 Lupasin
tehdä somepostauksia kysymyksistä, joihin julkkareissa ei keretty
vastata tai joita on tullut sähköpostiin julkkareiden jälkeen.
Aina yksi kysymys, yksi postaus.
*****
Omalle tekstille tulee yleensä hyvin sokeaksi, joten se tarvitsee ulkopuoliset silmät jossakin vaiheessa. Tässä apuun tulivat julkaisemaan pyrkivän kirjoittajan enkelit: esilukijat.
Esilukijat ja heiltä saamani palaute novellikokoelman käsikirjoitukseen, oli todella tärkeä osa kirjoitusprosessia ja sitä, mitkä novellit lopulta päätyivät novellikokoelmaan ja minkälaisina.
Esilukijoita novelleillani oli kahdenlaisia. Lukijoita, jotka lukivat kaikki novellit ja lukijoita, jotka lukivat yhden tai kaksi novellia.
Pyysin esilukijoita kiinnittämään huomiota kaikkeen mahdolliseen mitä mieleen juolahtaa ja silmään sattuu. Pyysin myös heitä kertomaan tarinoiden aikaan saamista tunteista ja mielikuvista. Lisäksi pyysin kaikki novellit lukeneita esilukijoita nimeämään kolme lempitarinaa ja kolme inhokkitarinaa.
Esilukijat toivat tarinoihin perspektiiviä. He bongasivat itsestäänselvyyksiä ja turhia infodumppauskohtia ja löysivät epäloogisuuksia sekä kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Hyviä huomioita, joiden avulla tein monia korjauksia ja viilauksia.
Lempitarinoiden ja inhokkitarinoiden listat olivat erityisen mielenkiintoista tulkittavaa. Laitoin excel-taulukkoon ennakkolukijoiden novellipisteytyksen ja kommentit. Taulukosta näki heti, mitkä tarinat herättivät monenlaisia ja ristiriitaisiakin mielipiteitä, mitkä miellyttivät useimpia ja mitkä taas eivät. Avartavaa oli, jos useampi lukija oli kiinnittänyt samaan tekstikohtaan huomiota, vaikka se olisikin tapahtunut eri tavalla. Niissä oli selkeästi jotakin, jota minun oli pohdittava lisää.
Jos kommentit olivat jostakin novellista kovin
ristiriitaisia, riemastuin. Pidin sitä merkkinä siitä, että novellissa oli sitä
jotakin. Jos taas jostakin novellista kaikki totesivat että ”ihan kiva”,
sellainen novelli ei ehkä päätynyt tähän kokoelmaan ollenkaan tai jos päätyi, uudessa
kuosissa.
Muutoksia tarinoiden kulkuun esilukijoiden ehdotuksesta tein ainoastaan sen pohdinnan kautta, miten muutos parhaiten palvelee tarinaa, jonka halusin kertoa. Toisinaan taas esilukijan kysymykset ja hämmennyksen hetket olivat juuri niitä reaktioita joita tekstillä halusin tuottaa. Silloin ei ollut syytä muuttaa mitään, vaikka reaktiot olisivat olleetkin ns. negatiivisia.
Toivoin salaa, että kommentit novelleista olisivat tiukkoja ja raakojakin. Onneksi toiveeni toteutui. Erityisen herkullista oli, kun eri esilukijat näkivät saman novellin eri tavalla, tulkitsivat siinä erilaisia tasoja tai taustoja. Tällainen novelli raivasi tiensä suoraan kokoelmaan. Pari novellia sai esilukijoiden kommenttien perusteella täysin uuden näkökulman ja jotkin tekstit muuttivat suuntaansa totaalisesti. Jotkut vain hävisivät.
Eli esilukijoilla oli merkitystä myös siinä, tuliko novelli kokoelmaan vaiko ei.
Vaikka tein muutoksia novellikokoelmaan esilukijoiden kommenttien perusteella, saamani palaute toimi kuitenkin ennen kaikkea peilinä, ei suorana ohjenuorana.
Palaute ja kommentit auttoivat pohtimaan vielä kerran,
perustelemaan itselleni ja tekemään tietoisempia valintoja.
Tarinoiden takana
oli entistä helpompi seistä.
🖤 Kirjoittaessani Olet saapunut määränpäähäsi -novellikokoelmaa muodostuivat alla olevat biisit erityisen tärkeiksi.
Vaikeaa tietää tarkalleen miksi. Genrejähän tässäkin on sekaisin 🤭
1. Nick Cave & The Bad Seeds ft. Kylie Minogue - Where The Wild Roses Grow
2. Viitasen Piia – Outo tyttö
3. Sari Kaasinen - Niin korkea oli taivas
4. Inginmaa/Hypnomen - Kuollut mies
5. Tiia Karoliina - Helene Schjerfbeck
6. Pauli Hanhiniemi - Muutkin mokaa
7. Atomirotta - Aurinkoon
8. Tavaramarkkinat – Kevät
9. Mariska - Tarkasta Tämä
10. Portion Boys & Matti ja Teppo - Vauhti Kiihtyy
11. Marjo Leinonen & BubliCans - Loose Hat
12. Matti Järvinen - Sameassa vedessä
13. Apulanta: Armo
14. Arttu Wiskari - Tuntematon potilas
15. Joan Osborne - St. Teresa
16. Joan Osborne - One Of Us
17. Magpie - The Unthanks
18. Sentenced - Killing Me Killing You
19. Sentenced - End Of The Road
20. Sentenced – No One There
21. Apulanta - Koneeseen kadonnut
22. Varjokoodi - Kompassi
23. Jinjer - Green Serpent
Nyt
on kynän alla uudet tekstit ja uudet biisit. Vaikka pidän näistä
kappaleista edelleen, ne eivät enää resonoi uusiin tarinoihin.
🖤 Sain HELMET-haasteesta 16 kohtaa raksittua novellikokoelmani avulla.
Tässä ruksien avulla vähän lisätietoa kirjasta:
5. Kirjassa on epilogi eli jälkisanat
– kirjasta löytyvät jälkisanat sekä sen niminen novelli
8. Kirjassa ei rakastuta
- kukaan ei rakastu kehenkään
10. Kirjassa leikataan
– Kristiina leikkaa ja leikkelee
18. Kirja, joka kuuluu useampaan eri genreen
– kokoelman tekstit kuulunevat reaalifantasiaan, joka sekoittaa kaikenlaista
21. Kirjassa käydään museossa
– Anastasia jopa asuu museossa hetken
25. Matkakertomus
– kokoelmassa reissataan jo nimenkin mukaisesti, mutta yksi pidempikin matkakertomus löytyy
31. Kirjassa on soittolista tai kirjassa mainitaan jokin biisi
– hengellistä musiikkia ainakin löytyy
33. Kirjan päähenkilö on yli 60-vuotias
– rouva Mielonen täyttää tämän kohdan
35. Kirjassa on lyhyet luvut
– novellit ovat kaikki kohtuullisen lyhyitä, laskettakoon luvuiksi tässä kohdassa
36. Kirja, josta haluaisit keskustella muiden kanssa lukemisen jälkeen
– kokemukseni on, että moni haluaa lukemisensa jälkeen jutella teksteistä
38. Kirjassa keräillään jotain
– Marisa keräilee...
39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
– tämä kirja on Matilda Varjon esikoiskirja, että aiempaa kirjatuotantoa ei ole saatavissa
41. Kirjan kansi tai nimi on mielestäsi kaunis
– kauneudesta en nyt tiedä, mutta mielestäni kansi on selkeä, yksinkertainen ja tarinoille sopivissa väreissä
42. Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä
– latinaa löytyy
45. Kirjassa on kiusaamista
– muutaman hahmon elämässä sitä on ollut ja on
49. Kirja on julkaistu vuonna 2026
– 13.2.2026
Piti mennä
viettämään kirjallista päivää Kirjailijayhdistysten Talvipäiville 2026, mutta matkustin epähuomiossa Leppävaara-onneni ohitse ja muistin Pasilassa, että hei ei
hätää, Pasilan kirjastossa tapahtuu myös!
Universumi päätti siis kohtaloni, minä vain vikisin. Alussa ihmetyksestä, lopuksi ilosta.
Pasila
oli kyllä paikkana varsinainen inferno, mutta kirjasto hieno (ehkä hitusen liian
valoisa makuuni) eikä lehtiosastolta löytynyt etsimääni Itä-Häme
-lehteä, mutta tärkeintä olikin se, mitä siellä tapahtui: SPEFISTISET
KIRJAMESSUT🔥
Kaikki ohjelma oli mielenkiintoista, mutta
ykkössijalle nousivat erikoiskirjastovirkailija Matti Järvisen
yllätysnumerona vinkkaamat kauhukirjat sekä paneelikeskustelu (@hanna_morre, @kelosaari, Rimma Joonatan Erkko ja @fridaburns_ ) aiheesta: Faktat ja realismi spefissä. Sattuneesta syystä kiinnosti.
Matti Järvinen vinkkasi seuraavia kauhukirjoja:
1. Kauhujen kabinetti – H.B. Lovecraft (parhaita lyhyitä kauhutarinoita)
2. Unet noitatalossa ja muita tarinoita (novelliantologia)
3. Vieraslaji ja muita tarinoita (novelliantologia)
4. Retki autiotalolle (mykkä sarjakuva, löytyy lähinnä kirjastoista)
5. Hehkuva pyramidi ja muita kauhukertomuksia – Arthur Machen
6. Valhalla vaeltajat – Robert E. Howard (novellikokoelma)
7. Pinnan alla olentoja syvyyksistä (novelliantologia)
8. Pohjatuulen tytär ja muita värisyttäviä kokemuksia – Juha Jyrkäs (novelleja)
9. Hiljainen sydän – JP. Koskinen
10. Lemmen voima – tarinoita kuolleiden rakastamisesta (novellikokoelma)
Järvinen kertoi myös jokaisesta kirjasta jonkin anekdootin ja antoi tarvittaessa varoituksia kielestä, kirjojen tapahtumista tai kuvista.
Itseäni alkoi moni näistä kirjoista kiinnostaa. Tunsin myös syvää huojennusta siitä, että novelleja kirjoitetaan, luetaan ja koostetaan sittenkin. Eräs alan ammattilainen sanoi minulle aikoinaan esikoisnovellikokoelmaani tarjotessani luettavaksi, että "tiedäthän, ettei novelleja kukaan lue."
En tiennyt, enkä taida tietää vieläkään.
Omat tarinani ovat ulospäin arkisia, mutta niissä on jokin nyrjähtänyt juttu.
Minua on aina kiehtonut tämänkaltainen teksti. Olen kirjoittajanakin tainnut olla aina kyseiseen tarinankerrontaan kallellaan.
Vasta parin viime vuoden aikana olen alkanut aavistella, että kirjoittamani jutut kuuluvat reaalifantasian piiriin. Joku on todennut myös tekstieni olevan uuskummaa, maagista realismia. Minulle sillä ei sinällään ole ollut merkitystä, mutta koska lokerointia kaivataan, tähän lokeroon olen nyt sitten solahtanut. Kuulemma kyseessä on matala fantasia.
Minua kiinnosti siis kovasti tuo spefistisien messujen viimeinen paneeli: Faktat ja realismi spefissä.
Muistikirjaani merkitsin panelistien kommentteja realismin oleskelusta fantasiassa:
- jotkut oikeat, olemassa olevat paikat
- historiataustaa, oikeaa historiaa, historian kunnioittaminen
- fantasiamaailma on itselleen realistinen
- ammentaa todellisesta kansanperinteestä
- ottaa kantaa todellisen maailman ongelmiin
- reaalimaailmassa olevat ihmiset saadaan uskomaan uskomattomaan ja nyrjähtäneeseen uskottavasti
Tunnistan omissa teksteissäni esiintyvän monia näistä. Toisissa useampi, joissakin jopa kaikki.
Universumille hässäkästä junassa, minkä tähden Leppävaaran asema livahti ohitse ja päädyin Pasilaan.
Pasilan kirjastolle messuideasta ja hyvästä ohjelmakattauksesta.
Matti Järviselle kirjavinkeistä.
Monesta kirjasta, jotka lähtivät joko varaukseen tai tilaukseen.
🖤 Lupasin
tehdä somepostauksia kysymyksistä, joihin julkkareissa ei keretty
vastata tai joita on tullut sähköpostiin julkkareiden jälkeen.
Aina yksi kysymys, yksi postaus.
*****
Tämä
kysymys vaatisi laittamaan lapsia paremmuusjärjestykseen. Sellainen
tunne tulee. Tekee mieli mainita kaikki tai ei sitten yhtäkään.
Näiden
omien novellien kanssa on käynyt niin kuten toistenkin kirjoittamien
tekstien kanssa. Jotkut puhuttelevat jonakin hetkenä enemmän, toiset
taas jonakin toisena hetkenä.
Kun teksteihin on saanut jo hitusen etäisyyttä, uskallan sanoa kuitenkin proosalapsistani muutaman asian.
Tällä
hetkellä eniten hellyyden tunteita ja jopa roskia silmässä aiheuttaa
viimeinen novelli "Jälkikirjoitus". Ja niinhän jälkikirjoituksen
tietysti pitääkin.
"Kaunis hiljaisuus" ja "Kadotus" ovat myös
sellaisia, jotka resonoivat vahvasti. Ehkä siksi, että olen saanut
niistä lähiaikoina eniten palautetta. Myös "Ensimmäinen ja viimeinen" on
puhututtanut lukijoita.
Vastaan siis vihdoin kysymykseen:
se vaihtelee, koska se riippuu omasta kulloisestakin mielentilastani.
Ja ehkä lisään kuitenkin, että kaikki ovat tärkeitä ja rakkaita. Muuten ne eivät tässä kokoelmassa olisikaan.🖤