Piti mennä
viettämään kirjallista päivää Kirjailijayhdistysten Talvipäiville 2026, mutta matkustin epähuomiossa Leppävaara-onneni ohitse ja muistin Pasilassa, että hei ei
hätää, Pasilan kirjastossa tapahtuu myös!
Universumi päätti siis kohtaloni, minä vain vikisin. Alussa ihmetyksestä, lopuksi ilosta.
Pasila
oli kyllä paikkana varsinainen inferno, mutta kirjasto hieno (ehkä hitusen liian
valoisa makuuni) eikä lehtiosastolta löytynyt etsimääni Itä-Häme
-lehteä, mutta tärkeintä olikin se, mitä siellä tapahtui: SPEFISTISET
KIRJAMESSUT🔥
Kaikki ohjelma oli mielenkiintoista, mutta
ykkössijalle nousivat erikoiskirjastovirkailija Matti Järvisen
yllätysnumerona vinkkaamat kauhukirjat sekä paneelikeskustelu (@hanna_morre, @kelosaari, Rimma Joonatan Erkko ja @fridaburns_ ) aiheesta: Faktat ja realismi spefissä. Sattuneesta syystä kiinnosti.
Kauhukirjoja
Matti Järvinen vinkkasi seuraavia kauhukirjoja:
1. Kauhujen kabinetti – H.B. Lovecraft (parhaita lyhyitä kauhutarinoita)
2. Unet noitatalossa ja muita tarinoita (novelliantologia)
3. Vieraslaji ja muita tarinoita (novelliantologia)
4. Retki autiotalolle (mykkä sarjakuva, löytyy lähinnä kirjastoista)
5. Hehkuva pyramidi ja muita kauhukertomuksia – Arthur Machen
6. Valhalla vaeltajat – Robert E. Howard (novellikokoelma)
7. Pinnan alla olentoja syvyyksistä (novelliantologia)
8. Pohjatuulen tytär ja muita värisyttäviä kokemuksia – Juha Jyrkäs (novelleja)
9. Hiljainen sydän – JP. Koskinen
10. Lemmen voima – tarinoita kuolleiden rakastamisesta (novellikokoelma)
Järvinen kertoi myös jokaisesta kirjasta jonkin anekdootin ja antoi tarvittaessa varoituksia kielestä, kirjojen tapahtumista tai kuvista.
Itseäni alkoi moni näistä kirjoista kiinnostaa. Tunsin myös syvää huojennusta siitä, että novelleja kirjoitetaan, luetaan ja koostetaan sittenkin. Eräs alan ammattilainen sanoi minulle aikoinaan esikoisnovellikokoelmaani tarjotessani luettavaksi, että "tiedäthän, ettei novelleja kukaan lue."
En tiennyt, enkä taida tietää vieläkään.
Faktat ja realismi spefissä
Omat tarinani ovat ulospäin arkisia, mutta niissä on jokin nyrjähtänyt juttu.
Minua on aina kiehtonut tämänkaltainen teksti. Olen kirjoittajanakin tainnut olla aina kyseiseen tarinankerrontaan kallellaan.
Vasta parin viime vuoden aikana olen alkanut aavistella, että kirjoittamani jutut kuuluvat reaalifantasian piiriin. Joku on todennut myös tekstieni olevan uuskummaa, maagista realismia. Minulle sillä ei sinällään ole ollut merkitystä, mutta koska lokerointia kaivataan, tähän lokeroon olen nyt sitten solahtanut. Kuulemma kyseessä on matala fantasia.
Minua kiinnosti siis kovasti tuo spefistisien messujen viimeinen paneeli: Faktat ja realismi spefissä.
Muistikirjaani merkitsin panelistien kommentteja realismin oleskelusta fantasiassa:
- jotkut oikeat, olemassa olevat paikat
- historiataustaa, oikeaa historiaa, historian kunnioittaminen
- fantasiamaailma on itselleen realistinen
- ammentaa todellisesta kansanperinteestä
- ottaa kantaa todellisen maailman ongelmiin
- reaalimaailmassa olevat ihmiset saadaan uskomaan uskomattomaan ja nyrjähtäneeseen uskottavasti
Tunnistan omissa teksteissäni esiintyvän monia näistä. Toisissa useampi, joissakin jopa kaikki.
Kiitokset
Universumille hässäkästä junassa, minkä tähden Leppävaaran asema livahti ohitse ja päädyin Pasilaan.
Pasilan kirjastolle messuideasta ja hyvästä ohjelmakattauksesta.
Matti Järviselle kirjavinkeistä.
Monesta kirjasta, jotka lähtivät joko varaukseen tai tilaukseen.
