Rötköttäjä

 

Se oli sinä päivänä, jolloin Katri-Helena oli yökerho Putouksessa esiintymässä. Kotiinsa kävelevältä kansalaiselta tuli puhelinsoitto, että joen jäällä jotakin rötköttää. Eikä se ole tavanomainen polkupyörä, lyhtypylväs tai STOP-merkki. 

Soittaja oli vieläpä osannut kertoa kuka rötköttäjä oli. 

– Niin se vaan sitten suutari Juutilainenkin Inkerinkadulta kohtasi loppunsa, sanoi konstaapeli Mäntykangas.
– Paljon on ruumiita makaillu Halikonjoessa tänä vuonna, totesi ylikomisario Koistinen.
– Synkeä tammikuu, mietti Mäntykangas ja tunki koko välipalabanaanin kerralla suuhunsa.
– Oiskohan ollut pienessä pierussa, tarttis varmaan lähteä katsastamaan. 

Koistinen teki lähtöä. 

Mäntykangas ei pystynyt banaaniltaan hetkeen puhumaan. 
– Ei tässä ny enää mihinkään kiire oo. Tämmönen pakkanen. Se on satavarmasti kuollu jo.

 

 

*****

Viikon 42 kravun täytyy alkaa sanoilla Se oli sinä päivänä, jolloin…

Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. 

Haiseva pölli

 

Mummon talon takana makasi laho puupölli. Me emme saaneet koskea siihen, emmekä olisi tahtoneetkaan. Siitä valui ruskeaa nestettä ja se haisi kamalalta. 

Kuolemalta, sanoi mummo. Ja jatkoi, että jos pölliin kosketti, se kosti ja koskettaja katosi. Niin kävi papallekin. 

Ei me sitten uskallettu koskea, kierrettiin Peran kanssa puu kaukaa ja pidettiin nenästä kiinni. Lämpiminä kesäpäivinä vähän oksenneltiinkin, kun polku meni siitä vierestä ja sitä oli pakko kulkea jos tahtoi jäätelökiskalle. 

Mutta Peran leija lensi kerran vahingossa sen pöllin päälle ja Peran oli pakko hakea se pois. Seuraavana päivänä Pera katosi. 

Se pölli haisi sen jälkeen pahemmalta kuin koskaan.  

*****

Viikon 41 krapukuva on:

Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat tai kuva ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.

Ei enää kanaa

 

Lähikaupan valmisruokahyllyyn oli ilmaantunut hieno vegaaninen uutuus: selleripasta. Se oli varsiselleriä ei mukulaa. Yleensä lähikaupan valmisannokset olivat kanaa kaikessa mahdollisessa muodossa Tätä uutuutta oli todella odotettu.

– Aika rapsakkaa, Milla kommentoi.

– Tää on kato al dente, Kaartinen totesi ja jatkoi pureskeluaan.
– Ihan oudon makuista ja tuntuistakin.
– Sellerissä on paljon kuitua.
– Luulen, että tykkäisin mukulaselleristä enemmän, Milla yökkää.
– Lopeta kiukuttelu. Ainakaan tässä ei oo kanaa.
– En saa nieltyä kun etuhampaat tuntuu oudolta, kattoisitko?
– LOPETA jo se vitun valittaminen, Kaartinen ärjyi ja katsoi Millan etuhampaita. 

Kaartinen muuttui punaiseksi ja pärskäytti selleripastan nenän kautta takaisin mikrokippoon.  
– Sun hampaiden välissä roikkuu laastari.

 

 

 

*****

Viikon 40 krapusanat ovat: punainen, ärjyä, rapsakka

Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.