đ Jatkonovelli đ
Paskiainen minkÀ tempun oli tehnyt. Se kirvelsi vielÀkin. Viisitoista vuotta avioliittoa ja sellainen ratkaisu. Viha, kiukku ja suru kuristivat kurkkua heti kun sitÀ ajatteli. HÀn ei voinut ymmÀrtÀÀ. Se oli ollut itsekÀstÀ, epÀinhimillistÀ, raakaa, julmaa. Suuri vÀÀryys lÀheisiÀ kohtaan. Mauno sai vapauden, kaikki muut ikuisen vankilan.
Vuosia oli mennyt sumussa ja syyllisyydentunnoissa, siitÀ oli ollut vaikeaa toipua. Annukka oli hengittÀnyt, mutta ei ollut elÀnyt. HÀn oli ajatellut, ettei kukaan enÀÀ tahtoisi hÀntÀ, uskaltaisi ottaa omakseen. Rakastaisi hÀntÀ. Jotkut kavereista olivat laittaneet vÀlit poikki, onneksi jotkut olivat jaksaneet lohduttaa.
HÀn oli silloin menettÀnyt melkein kaiken. HÀnestÀ oli tullut merkitty nainen.
*****
Viikon 6 krapukuva on:
Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat tai kuva ilmestyvÀt sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.
ElÀmÀssÀ tulee aikoja, jolloin alusta aloittaminen ja eteenpÀin jatkaminen tuntuu mahdottomalta. Kumminkin, aina jotenkin eteenpÀin, vÀhitellen...
VastaaPoistaJostain pitÀÀ usein luopua, jotta jotakin uutta tulee tilalle.
PoistaUmpikujassa Annukka tuntuu olevan. Surullinen tilanne.
VastaaPoistaOnko tÀstÀ tulossa jatkotarina? EdellisessÀ kravussasi taisi olla sama Maunoa. Mukavaa!
KyllÀ SusuPetal - umpikujaa pukkaa.
PoistaPÀÀtin tosiaan haastaa itseni krapuhaasteen lisÀksi pÀtkÀnovellihaasteeseen. YritÀn kirjoittaa nÀiden henkilöiden tarinaa annettujen sanojen ja kuvien mukaan. Toivottavasti se on sallittua krapuhaasteessa?
Odotan nykyÀÀn sunnuntaita aivan intona (myös hyvÀ kirjoituspÀivÀ!), ettÀ saisin uudet iskut tarinan jatkoon. TÀnÀÀn keksin kuvasta taas uuden nÀkökulman Annukan ja Maunon tarinaan. Yritin saada sitÀ pikkuisen nÀkymÀÀn jo tÀmÀn pÀivÀn tekstissÀ. Tosin se saattaa mennÀ ensi viikolla uusiksi :)
Tarina alkoi tÀstÀ: https://kirjoittimatildavarjo.blogspot.com/2023/01/aamuleikki-krapuhaaste-vko-3.html. Vaikka en sitÀ itse vielÀ aloitukseksi silloin tajunnutkaan!
On sallittua toki! Kravuissa on aikaisemminkin nÀhty jatkotarinoita. Haastavaa, mutta hauskaa!
PoistaHieno homma! Huomaan haastavuuden jo nyt :D
PoistaJatkis, jee! Mietin jo mitÀ seuraavaksi tapahtuu. Kohtaako Annukka jonkun jossain ja miten siinÀ kÀy...:)
VastaaPoistaJÀnnityksellÀ odotan minÀkin!
PoistaVoi Annukkaa! Oman mielen vankila on vankiloista pahin? Jotenkin tarinasi nainen on tÀysin jymÀhtÀnyt menneisyyteen. Mun sympatiani ovat kyllÀ nyt Maunon puolella, joka ymmÀrsi lÀhteÀ suhteesta, mikÀ junnasi vain paikoillaan. Ps. TÀtÀ on kiva seurata ja varsinkin Annukan kehityskaarta, uskaltaako hÀn katsoa ja tarkastella oman mielensÀ lukkiutumia. Ja siis tÀmÀ on tietenkin vain oma nÀkemykseni tarinasta, joten odottelen miten sinÀ sitÀ kuljetat <3!
VastaaPoistaVÀhÀn jo pelottaa itseÀnikin tÀmÀn tarinan meno. Ajatuksia tuli paljon tÀmÀnkertaisesta kuvasta mieleen. Myös kirjekuori aiheutti suuren suunnanmuutoksen. Ensi sunnuntaina voi taas tapahtua "kauheita" tarinalle... :D
PoistaAnnukan ja Maunon rakkaus katosi 15 avioliiton myötÀ ja tilalla negatiivisten tunteiden kaaos. Toivottavasti Annukka saa itsetuntonsa kohenemaan ja uskoo parempaan tulevaisuuteen.
VastaaPoistaMinÀkin pidÀn jatkokertomuksista. Itsekin jonkun kerran kokeillut.
Katsotaan miten tÀstÀ selviÀn. Kiva kuulla, ettÀ pidÀt jatkokertomuksista!
PoistaTÀstÀ herÀÀ kysymys: mikÀ on riittÀvÀ taso itseyttÀ parisuhteeseen mennessÀ, jotta selviÀÀ jaloilleen, jos kÀy kuten Annukalle? Toisaalta hyvÀssÀ suhteessa kummankin itseys voi kehittyÀ, huonossa toisen (molempien?) jopa taantua.
VastaaPoistaHyvÀ kysymys. Olen kuullut sanonnan "yhdessÀ, mutta erilliset". EhkÀpÀ se olisi hyvÀ ohje kaikissa suhteissa. Kysymykseksi toki jÀÀ se, ettÀ mikÀ sitten on riittÀvÀ taso kellekin.
PoistaEhkÀ Annukka toivuttuaan pystyy vielÀ solmimaan uuden suhteen. EdessÀ on kuitenkin kova itsetunnon kohotus.
VastaaPoistaKyllÀ. EdessÀ on kovia aikoja.
Poista