sunnuntai 19. helmikuuta 2023

Säikähdys - krapuhaaste vko 8

 📙Jatkonovelli

   He asuivat 60-luvulla rakennetussa viisikerroksisessa betonitalossa. Yhdessä näistä kolmesta talosta, jotka muodostivat aivan kuin oman asuinkuplansa. 

   Annukka rakasti avaraa ja runsaspuustoista täydennysrakentamiselta säästynyttä pihaa. Hän ihaili talon isoja, reilusti valoa päästäviä ikkunoita, jotka eivät olleet sellaisia pieniä vankilaikkunoita kuten uusissa kerrostaloissa. Hän piti jopa rappukäytävän kellertävistä linoleumilaatoista, ulko-oven pyöreästä puukahvasta sekä tilavasta rappukäytävästä mustine kierreportaineen. Täällä ei ollut yhtään ummehtunutta asua. Täällä tuli lapsuus mieleen.

   Annukka painoi pimeässä hohkaavaa hissin nappulaa. Juuri kun hissi kolahti paikoilleen, viereinen kellarin ovi aukesi rämähtäen ja tumma hahmo tuli vauhdilla heitä kohti. Annukka kirkaisi, nykäisi hissinoven auki ja tyrkkäsi salamannopeasti lapset sisälle hissiin.


Seuraava osa >>>

 


*****

Viikon 8 krapusanat ovat: kupla, ummehtunut, vanki

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.

18 kommenttia:

  1. Tuli mieleen oma lapsuuden talo tuosta kerrostalosta. Onneksi siellä ei kuitenkaan ollut noita tummia hahmoja.
    Saa nähdä, minkälainen tarina tästä muodstuu, nyt tuli jo kauhuelementtejä mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä mistä nuo tummat hahmot tuohon tulivat... Jokaisessa kerrostalossa niitä tosiaan ei onneksi ole.

      Poista
  2. Kauhutarinahan siitä tulikin, kerrostalot näin jo sieluni silmin. Joku asuu salaa kellarissa...

    VastaaPoista
  3. Anoppini asui tuollaisessa talossa, jossa kellariin ja vintille oli sokkeloinen, pitkä matka enkä sinne yksin halunnut mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellarit ja vintit - kiehtovat ja samaan aikaan jännittävät tilat.

      Poista
  4. Jännityksellä aloin lukea tätä, sillä jo alusta lähtien tässä tarinassa oli sellaista, että osasin odottaa jotakin outoa ja erikoista, pelottavaakin. Hui, jatkoa odottelen.

    VastaaPoista
  5. Monenlaista otusta mahtuu kerrostaloon; taitaa ne kummituksetkin viihtyä siellä paremmin kuin maaseudun autiotaloissa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuh, kyllä kummitukset viihtyy monenlaisissa paikoissa! 😀

      Poista
  6. Auts! En kestä tuollaisia tummia hahmoja! Mielikuvitukseni näkee kivissä, puissa ja pensaissakin kaikenlaisia hahmoja! :)

    VastaaPoista
  7. Minulla on hyvin vähän tuntumaa kerrostaloasumiseen. Sen verran kuitenkin, etten tykännyt iltamyöhällä käydä kylmäkellarissa, jossa oli niin paljon ovia ja käytäviä.
    Varmasti selviää joku kerta, kuka kellarin ovesta tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisesti noihin lähiökerrostaloihin rakennettiin valtavia sokkeloisia kylmäkellareita, pyöräkellareita ja häkkikellareita. Mielikuvituksen paratiisi!

      Poista
  8. Huh, jännittävä tarina. Outoja hiippailijoita pääsi joskus taloon, jossa asuin, vaikka oli ovisummerit. Siivooja kertoi lattian lainehtineen virtsaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Beate56! Oudot virtsahiippailijat...kuulostaapa öklöltä😜

      Poista
  9. Tää oliki jatkojännäri, hui!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Haastavan proggiksen taisin vain itselleni ottaa 😬😁

      Poista