sunnuntai 23. elokuuta 2026

📜 Ilon etappi

          

Äiti oli sanonut, ettei koskaan ota sairaalasta mitään tuskaa mukaansa. Kuvittelin, että hän tarkoitti niitä turhia, muovisia jäätelökippoja, joita erityisesti me pienet potilaat rakastimme.

Nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tulin hakemaan äidin tavaroita. Sairaalayöpöydän laatikosta löysin muovisen jäätelökipon ja valokuvan.

Valokuvassa sairaalan käytävällä seisoi kaksi lasta ja nainen heidän välissään. Nainen keskellä oli äitini. Toisen lapsen kasvojen päälle oli piirretty rasti. Toinen lapsista olin minä.

Kuvan takana luki: Jos hän kysyy, missä sisko on, älä vastaa.

Muistin jäätelön maun ja tuoksun. Muistin kauniin muovisen kipon. En muistanut siskoa.

Ilo läikähti minussa.
Äiti ei ollut ottanut sairaalasta mitään tuskaa mukaansa. 

 

*****
Viikon 35 krapusanat ovat: tuska, etappi, jäätelö


Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin 
SusuPetalin blogissa. 
  

 

11 kommenttia:

  1. Jään miettimään, miten siskon kävi. Vähän kuin pätkä dekkaria tämä kirjoituksesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän hienona, että jäit miettimään. Tässä tekstissä hulahti melkein 40 vuotta ja silti en kerennyt kirjoittaa auki siskon kohtaloa. Ehkä hän joku päivä saa arvoisensa lopun 🖤

      Poista
  2. Voi sisko-parkaa. Toivottavasti äiti ei ollut hylännyt häntä, vaan rasti kuvan päällä tarkoitti kuolemaa. Se olisi jotenkin inhimillisempää.
    Sisaruuskateuden siemeniä tässä tarinassa.

    VastaaPoista
  3. Huh, miten arvoituksellinen sävy, mutta hienosti kirjoitettu teksti. Jäin minäkin miettimään mitä sille toiselle lapselle kävi...

    VastaaPoista
  4. Ihmisen elämä on toisinaan raadollista, jokaisella on kohtalonsa hyvä tai paha.
    On sopeuduttava ja käytettävä avuja joita on tarjolla.

    VastaaPoista
  5. Sukupolvien elämään liittyy välillä perhesalaisuuksia, joista kukaan ei halua puhua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Ja siellä ne sitten muhivat ja vaikuttavat, vaikka niistä ei puhutakaan.

      Poista
  6. Arvoituksellisesti kirjoitettu. Osaat jättää lukijalle tulkittavaa ja pidän siitä.
    Ehkä äidille salaisuus on ollut niin raskas, ettei ole voinut kasvotusten puhua, mutta avasi sitä hieman.

    VastaaPoista