📜 Kolmantena

 

– SEIS! minä huudan. 

 

Terapeutti hätkähtää. Hän lopettaa sormen liikuttamisen silmieni edessä. 

 

Minä kerron hänelle kuinka sydäntäni juuri haudataan. Kuinka se on tallottu ja riekaleinen, revitty ulos rintakehästä. Sitä on tirkistelty ja tarkasteltu. Kerron, kuinka se laitetaan pieneen laatikkoon. Yhdessä kultaisten hammaspaikkojen ja sydämentahdistimen kanssa. 

 

Minä kerron hänelle, että kun heitän hiekkaa sen pienen laatikon päälle, tunnen tukehtuvani. Hakkaan, reuhdon ja huudan, päästäkää ulos. Mutta ei, vasta kolmantena päivänä. Se on valhetta. Ainut mikä nousee, on unohduksissa ollut klaustrofobiani. Katkeruuteni. Vihani sitä tyyppiä kohtaan, joka meitä muka odottelee. 

 

– Kiitos tästä kerrasta, terapeutti sanoo. – Tunti meni jo. 

Ja sulkee oven takanani.

 

 

*****

Viikon 4 krapusanat ovat: hätkähtää, seis, tunti

Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. 

📜 Nälkäinen vahti

 

Minä en tiedä missä olen. Taitaa olla niin, etten ole missään. 

Lokakuussa koiras oli alkanut järsiä ruokakuppiaan. Ajattelin sen olevan nälkäinen ja lisäsin päivittäistä ravintomäärää. Kaiken se söi. Se ei lihonut, mutta selvästi jotenkin kasvoi. 

– Liikuntaa pitää olla noin isolla paljon. Ruokaa vähemmän ja aktiivisuutta enemmän, notkuu harvemmin ruokakupilla, sanoi naapurin koirastarhuri.  

Vähensin ruokamäärää, mutta järsintä vaan jatkui. Lisäksi aamuisin ruokapussiin oli kirjoitettu tutisevin tikkukirjaimin: “ENEMMÄN”, “LISÄÄ”, “SENKIN TYRANNI” tai muuta sellaista... Viimeisintä tekstiä en kehtaa edes toistaa.

Toissa viikolla minä sitten katosin. 

Koiras tuli vahtimaan päiväuniani. Sen vatsa murisi ja se tuijotti minua intensiivisesti. Odotti että nukahdin. 

 

*****

Viikon 3 krapusanat ovat: koiras, ravinto, aktiivisuus

Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. 

 

Odotettu paketti saapui

 

Keskiviikkona kuljetusfima toi ovelle odotetun paketin!

Esikoiskirjani, novellikokoelman! Paketillisen lyhyitä tarinoita, joissa arki notkahtelee ja mikään ei ole sitä miltä äkkiseltään näyttää.

Tämä on kirjailijan kappale, jonka käyn lävitse että löytyykö vielä jotakin korjattavaa. Jos mitään karmivaa ei hypi silmille (tarinoita lukuun ottamatta), painan "hyväksy"-nappulaa ja se on sitten siinä...

Julkkareista ilmoittelen tarkemmin kunhan tarkka päivä ja ohjelma hahmottuvat. Ensi kuulle menevät ja tarkoitus on juhlia verkon välityksellä, Teamsissa.

Sitä ennen kirjoitan kirjasta ja sen tekemisestä hitusen tänne blogiin.

Minkälaisia asioita olisi mielenkiintoista lukea julkkareita odotellessa?

 

 

 

Jännittäviä uutisia

Ensi vuoden alkupuolella ilmestyy esikoisteokseni!

Kyseessä on novellikokoelma, jossa kaikki tarinat ovat ainakin jotenkin hitusen notkahtaneita. Lukijapalautteissa tekstejä on kuvailtu myös absurdeiksi, brutaaleiksi ja groteskeiksi. 

Vielä en uskalla sanoa tarkkaa julkaisupäivämäärää, mutta heti kun se on lyöty lukkoon, kerron siitä täällä kyllä. Tämän kuukauden aikana muutenkin kyllä tullee lisäinfoa prosessin edistymisen eri vaiheista. 

Olen iloinen kun saan tekstit vihdoin julkaistua. Matkan varrella on ollut niin paljon odottelua, kompastelua, murhetta ja sattumuksia, että jossain vaiheessa oikeasti jo ajattelin, että ei tästä tule mitään. 

Mutta tulipas kuitenkin.  

 

📜 Rötköttäjä

 

Se oli sinä päivänä, jolloin Katri-Helena oli yökerho Putouksessa esiintymässä. Kotiinsa kävelevältä kansalaiselta tuli puhelinsoitto, että joen jäällä jotakin rötköttää. Eikä se ole tavanomainen polkupyörä, lyhtypylväs tai STOP-merkki. 

Soittaja oli vieläpä osannut kertoa kuka rötköttäjä oli. 

– Niin se vaan sitten suutari Juutilainenkin Inkerinkadulta kohtasi loppunsa, sanoi konstaapeli Mäntykangas.
– Paljon on ruumiita makaillu Halikonjoessa tänä vuonna, totesi ylikomisario Koistinen.
– Synkeä tammikuu, mietti Mäntykangas ja tunki koko välipalabanaanin kerralla suuhunsa.
– Oiskohan ollut pienessä pierussa, tarttis varmaan lähteä katsastamaan. 

Koistinen teki lähtöä. 

Mäntykangas ei pystynyt banaaniltaan hetkeen puhumaan. 
– Ei tässä ny enää mihinkään kiire oo. Tämmönen pakkanen. Se on satavarmasti kuollu jo.

 

 

*****

Viikon 42 kravun täytyy alkaa sanoilla Se oli sinä päivänä, jolloin…

Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. 

📜 Haiseva pölli

 

Mummon talon takana makasi laho puupölli. Me emme saaneet koskea siihen, emmekä olisi tahtoneetkaan. Siitä valui ruskeaa nestettä ja se haisi kamalalta. 

Kuolemalta, sanoi mummo. Ja jatkoi, että jos pölliin kosketti, se kosti ja koskettaja katosi. Niin kävi papallekin. 

Ei me sitten uskallettu koskea, kierrettiin Peran kanssa puu kaukaa ja pidettiin nenästä kiinni. Lämpiminä kesäpäivinä vähän oksenneltiinkin, kun polku meni siitä vierestä ja sitä oli pakko kulkea jos tahtoi jäätelökiskalle. 

Mutta Peran leija lensi kerran vahingossa sen pöllin päälle ja Peran oli pakko hakea se pois. Seuraavana päivänä Pera katosi. 

Se pölli haisi sen jälkeen pahemmalta kuin koskaan.  

*****

Viikon 41 krapukuva on:

Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat tai kuva ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.

📜 Ei enää kanaa

 

Lähikaupan valmisruokahyllyyn oli ilmaantunut hieno vegaaninen uutuus: selleripasta. Se oli varsiselleriä ei mukulaa. Yleensä lähikaupan valmisannokset olivat kanaa kaikessa mahdollisessa muodossa Tätä uutuutta oli todella odotettu.

– Aika rapsakkaa, Milla kommentoi.

– Tää on kato al dente, Kaartinen totesi ja jatkoi pureskeluaan.
– Ihan oudon makuista ja tuntuistakin.
– Sellerissä on paljon kuitua.
– Luulen, että tykkäisin mukulaselleristä enemmän, Milla yökkää.
– Lopeta kiukuttelu. Ainakaan tässä ei oo kanaa.
– En saa nieltyä kun etuhampaat tuntuu oudolta, kattoisitko?
– LOPETA jo se vitun valittaminen, Kaartinen ärjyi ja katsoi Millan etuhampaita. 

Kaartinen muuttui punaiseksi ja pärskäytti selleripastan nenän kautta takaisin mikrokippoon.  
– Sun hampaiden välissä roikkuu laastari.

 

 

 

*****

Viikon 40 krapusanat ovat: punainen, ärjyä, rapsakka

Krapu on oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.