sunnuntai 26. maaliskuuta 2023

Hautajaiset - krapuhaaste vko 13

 đŸ“™Jatkonovelli

Maunon kuolemasta oli seurannut kuukausien mittainen muistikatkos. Annukka oli kulkenut maailmassa, jossa ei ollut aikaa, ei tavallisia ÀÀniÀ, ei makuja eikÀ hajuja. HÀn oli vaeltanut virastojen vÀliÀ pÀivÀ kerrallaan, askel askeleelta, paperi paperilta.

   Annukka ei muistanut hautajaisia. Valokuvista hĂ€n huomasi olleensa kuitenkin paikalla. Seisonut kukkalaitteen kanssa, lapioinut hiekkaa uurnan pÀÀlle. Ollut yksin tuntemattomien ihmisten ympĂ€röimĂ€nĂ€. 

   YmmĂ€rrettyÀÀn, ettĂ€ peruuttamaton oli tapahtunut, kipu oli iskenyt. Tuonut elĂ€mÀÀn paniikkihĂ€iriön, ahdistuksen ja ihmisten vĂ€lttelyn. HĂ€n ei ollut jaksanut kĂ€ydĂ€ töissĂ€, ei kaupassa, ei suihkussa, ei puhua kenellekÀÀn.

   ElĂ€mĂ€n sijamuodoksi oli tullut "tuulikaapissa". PidemmĂ€lle hĂ€n ei ollut kyennyt, vaikka mieli oli muuta yrittĂ€nyt hokea. 

 

<<< Edellinen osa    ALOITUSJAKSO      Seuraava osa >>>                              



*****

Viikon 13 krapusanat ovat: hokea, tuulikaappi, sijamuoto

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvĂ€t sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.

16 kommenttia:

  1. Nyt Annukan outo kÀytös alkaa olla ymmÀrrettÀvÀÀ. Mutta nyt tuo nuolijono vasemmalla ylhÀÀllÀ ei vie tarinan alkuun asti. PitÀÀ jossain vaiheessa kelata aina alas kravun loppuun ja siirtyÀ klikkaaman "vanhempi tarina"-linkkiÀ. Se vaikeuttaa tarinan seuraamista, koska ainakin minun pitÀÀ palata alkuun pysyÀkseni kÀrryillÀ.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tÀmÀ oli hyvÀ huomio. Teen tÀssÀ nyt vÀhÀn kerrassaan jokaisen tekstin loppuun "napin", jolla pÀÀsee suoraan aina tarinan alkuun.

      Poista
    2. Sori, kun lÀhti vahingossa anonyyminÀ. MinÀhÀn se tÀssÀ.

      Poista
    3. EipĂ€ hĂ€tÀÀ. Tuttu lipsahdus itsellenikin 😀

      Poista
  2. LĂ€heisen kuolema todellakin pudottaa mustaan kuoppaan, todenmukaisesi kerrottu olotila.

    TÀmÀn jatkiksen voisi siirtÀÀ blogipostauksen lisÀksi omalle sivulleen, uusi jakso sinne aina sitÀ mukaa, kun tarina edistyy. Bloggerin ohjauspaneelista löytyy muistaakseni vasemmasta laidasta sivut-linkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittÀnyt tehdÀ tuota jo aiemmin, mutta jostain syystÀ se ei onnistu...
      Teen nyt jokaisen tekstin loppuun "napin", jolla pÀÀsee tarinan alkuun. SieltÀ pÀÀsee sitten eteenpÀin nuolilla. Josko se auttaisi vÀhÀn ainakin aluksi.

      Poista
  3. Todellakin, sen mustan kuopan tunnen, puolisoni kuoleman jÀlkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten surullista kuulla. Taidat todellakin tietÀÀ... 😱

      Poista
  4. Annukan elÀmÀ on kutistunut pieneksi yksin jÀÀtyÀÀn. HyvÀ vertaus lopussa tuo tuulikaapissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Moni asia saa hÀnet kÀpertymÀÀn itseensÀ.

      Kiitos tuulikaappi-kommentista! Tuo SusuPetal se keksii sellaisia sanoja, ettÀ sunnuntai-aamuisin on toisinaan aivan hulvatonta pohtia mihin ne sanat oikein johtavat tÀssÀ tarinassa!

      Poista
  5. On elÀmÀn kipeimpiÀ kohtia, kun rakas ja tÀrkeÀ ihminen kuolee. Minullekaan ei ole tuntematon se tilanne.
    Hieno idea kirjoittaa kraput jatkotarinaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NÀinhÀn se on. Joka pÀivÀ pitÀÀ muistaa olla kiitollinen niistÀ ihmisistÀ, jotka siinÀ vierellÀ ovat. Jokainen pÀivÀ on tÀrkeÀ.

      Toivon, ettÀ tarina ja sen jatko ei jÀrkytÀ ketÀÀn. TÀmÀ on kuitenkin vain tarina ja avautuu vÀhÀn kerrassaan.

      Kiitos aimarii jatkotarina-kommentista. TÀmÀ on minulle tuplahaaste!

      Poista
  6. Kuolema ylipÀÀtÀÀn suljetaan ajatuksista. Aina se on sitten yllÀtys/ jÀrkytys, jopa vaikka olisi odotettavissa. Saati sitten tÀssÀ Maunon tapauksessa.

    VastaaPoista
  7. Ihmisen elÀmÀÀn kuuluu olla vÀlillÀ jopa tuulikaapissa. Vain olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas vapauttavasti sanottu! Tuulikaapistakin alkaa nauttia ihan uudella tavalla.

      Poista