đJatkonovelli
LÀhiöiden pihat olivat silloin pursunneet samanikÀisiÀ lapsia. Parhaita kavereita olivat Maria, Katja, Elina, Pekka ja Harri. Oli leikitty kirkonrottaa, piilosta, rofea ja polea, 10 tikkua laudalla. Pelattu pesÀpalloa ja jalkapalloa, rakennettu majoja lÀhimetsÀÀn, padottu pihaojia, opeteltu morsettamista tarkulampuilla, tuhlattu vÀhÀt pennit irtokarkkeihin. Leikitty kellarissa. Kummitusjunaa.
NykyÀÀn yliarvostettiin kontrollia, silloin oli ollut huolettomampaa. Lapsilla roikkui avain kaulassa, ei ollut kÀnnyköitÀ, koulumatkat kestivÀt ojien ja metsien kautta tunteja ja pikkusiskokin oli pitÀnyt hakea tarhasta kotiin. Pihalla oli huideltu iltamyöhille, kunnes jonkun Àiti oli huutanut ikkunasta, ettÀ sisÀlle sieltÀ. Yksi kerrallaan he olivat laahustaneet koteihinsa ja palanneet seuraavana pÀivÀnÀ taas pihalle leikkimÀÀn.
<<< Edellinen osa ALOITUSJAKSO Seuraava osa >>>
*****
Viikon 17 krapusanat ovat: yliarvostettu, huidella, tuhlata
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvÀt sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
Lasten harrastukset ovat nykyÀÀn valmiiksi pureskeltuja. Lapset kuskataan leikkimiseen ÀÀreen. ĂlytöntĂ€. On sisĂ€leikkipuistoja ja muuta typerÀÀ. Ennen oli paremmin, kun muistan itsekin kuinka rakensimme metsÀÀn majaa.
VastaaPoistaTÀmÀ asia on muuttunut. Tarinan Annukan lapsuudessa oli tosiaan toisin. Mielikuvitus oli kÀytössÀ. EikÀ se vaatinut rahaa.
PoistaPihat ovat todellakin autioituneet verrattuna omaan lapsuuteen. EnÀÀ ei edes rakenneta kunnon leikkipaikkoja lÀhiöiden pihoille, tonttimaa on kallista. MetsiÀkÀÀn ei ole, ei kallioita, luonto on valjastettu rakentamiselle.
VastaaPoistaMetsÀt, puistot ja metsiköt ovat inspiroivia leikkipaikkoja lapsille ja tutkimusten mukaan mielenrauhaa tuovia aikuisille. EhkÀ asuinalueita ei rakennetakaan enÀÀ ihmistÀ varten?
PoistaAjat ovat tosiaan muuttuneet:kun iltaisin tulin nÀlkÀisenÀ kotiin kaverien luota, sain joskus kuulla, ettÀ olisit syönyt siellÀ missÀ olit töissÀkin :-). Nyt olisi etsintÀpartio perÀssÀ vastaavassa tilanteessa. Kenties syystÀkin...
VastaaPoistaHah, hauska heitto kotiporukoiltasi! KyllÀ nykyÀÀn taitaa olla jo turvattomampaa ja etsintÀpartioillakin enemmÀn töitÀ...
PoistaJa entÀs kaikilta vastoinkÀymisiltÀ suojelu. Kun lapset kasvaa ei kestÀ ollenkaan ettei saakaan kaikkea heti-justnyt-mulle-mulle-mulle!
VastaaPoistaJostain luin, ettÀ aikuisten/vanhempien yksi tÀrkeimmistÀ kasvatustehtÀvistÀ on auttaa lapsia kestÀmÀÀn pettymyksiÀ. MitÀ tapahtuu, jos pettymyksensietokyky on nolla?
PoistaYhtŽÀkkiÀ tuli mieleeni konttauskypÀrÀt, joista puhuttiin jokunen vuosi sitten. Se hÀmmensi hieman.
Katja ja Harri menneisyydessÀ, Katja ja Harri nyt lapsina... Nyt menee jÀnnittÀvÀksi! Mutta jos Annukka oli saman ikÀinen kuin tÀmÀn jakson pihalla kavereineen leikkivÀt Harri ja Katja, niin missÀ hÀn on? HÀntÀ ei leikkijöiden joukossa mainita lainkaan. (Varmistin vielÀ ensimmÀisestÀ osasta, ettÀ Annukka muisteli lapsuuttaan, pihan kummitusjunaa jne.) Vai alanko mÀ jo seota :o ?
VastaaPoistaEt ala seota đ
VastaaPoistaEnnen opeteltiin kaikenlaisia taitoja yhdessÀ kavereiden kanssa, majanrakentamista, kauppaleikkejÀ yms. Itse keksittiin tarveaineet sun muut. Nyt lastenhuoneet on tÀynnÀ hÀrpÀkkeitÀ ja lapsella on silti tylsÀÀ. Aika on muuttunut emmekÀ voi sille mitÀÀn.
VastaaPoistaTylsyyden sietÀminenkin on nykyÀÀn taito. Se on aivojen lepotila, josta pitÀisi osata nauttia. Tylsyys toisinaan ei ole tylsÀÀ - se on ihanaa! Kokoajan ei tartte tehdÀ jotakin.
PoistaVoi miten hyvin tunnenkaan tuon entisen huolettoman lapsuuden. Kun nuo pihaleikit ovat Annukankin lapsuudesta tuttuja, niin jÀin sitÀkin miettimÀÀn.
VastaaPoista