Kylmä ratkaisu - krapuhaaste vko 5

📙 Jatkonovelli 📙
  

   Hän kävi lähikaupassa ruokaostoksilla, tuli töistä rakennustyömaalta kotiin, katsoi keittiön seinällä olevaa kalenteria, mittasi kuumetta, odotti Maunoa. Kaikki oli jatkunut aivan kuten ennenkin. Joka ikinen päivä.

   Joskus hän toki kerkesi myös katsomaan televisiota. Tai käymään poninhäntä kireänä kansalaisopiston keppijumpassa. Varsinkin silloin oli aikaa, kun kalenterissa seisoi taukopäivä ja Mauno oli pelaamassa sählyä tai kaljalla kavereidensa kanssa. Omia ystäviä Annukka ei ollut jaksanut tavata enää vuoteen. Aina ne olivat kyselleet, että miten sujuu ja miltä tuntuu ja lohduttaneet että on elämässä tärkeämpiäkin asioita. Reippaan selviytyjän rooli oli käynyt raskaaksi.

   Sitten Mauno oli pakannut matkalaukkunsa ja jättänyt kirjekuoren keittiön pöydälle. 

Seuraava osa >>>

*****

Viikon 5 krapusanat ovat: kylmä, kirjekuori, pohinhäntä.

Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.

Kuka lukee tekstisi?

 

Joskus tulee se hetki, kun kaipaa että joku ulkopuolinen lukee tekstisi ja antaa siitä palautetta. Kenet silloin valitset? Kenelle annat tekstin luettavaksi?

Ensimmäisenä varmasti tulee mieleen perheenjäsenet, ystävät ja kaverit, työkaverit, joku tuttavapiiristä, ehkä joku lähiomainen.

Valitettavan usein kuulee, että elleivät edellä mainitut ole kirjoittavia ihmisiä tai muuten kiinnostuneita kirjallisuudesta tai kirjoittamisesta, palaute on pettymys. Se on joko ylimalkaista "ihan kiva" -osastoa tai jopa aggressiivisen lyttäävää, pelkkiä virheitä ja epäkohtia etsivää. 

Vinkkini varsinkin aloittavalla kirjoittajalle, joka haluaa palautetta joka kehittää, kannustaa, saa katsomaan omaa tekstiä uusin silmin ja jonka jälkeen vielä uskaltaa kirjoittaa, on seuraava: pyydä palautetta hyväntahtoisilta, kannustavilta kirjoittavilta kavereilta. Hyvä on myös hieman yksilöidä mihin asiaan tarvitset palautetta: juoneen, kieleen, henkilöhahmoihin, alkuun, lopetukseen, aiheeseen jne.

Palautteen tarkoitus on auttaa kehittämään tekstiä, tekemään siitä parempi, ei heittämään sitä roskakoriin tai lopettamaan kirjoittaminen kokonaan. 

 

Rutiini - krapuhaaste vko 4

📙 Jatkonovelli 📙

He olivat Maunon kanssa yrittäneet ja yrittäneet. Kytänneet kalenteria, tuijottaneet kelloa, harjoitelleet tosissaan. Alkuaikoina Annukka oli pitänyt yllä “ilo irti” -asennetta. Oli kihelmöivää viettää Maunon kanssa yhteisiä hetkiä heti aamusta, välillä ruokatunnilla, usein iltaisin tai keskellä yötä. Maunokaan ei paljon valitellut. 

   Sitten siitä oli tullut pelkkä tummasävyinen rutiini. Silkka suorite. Aivan kuten hampaiden pesusta. Sillä erotuksella, että hampaiden pesulla oli sentään joku merkitys. Annukka oli tajunnut, ettei jaksanut tällaista kellotettua, rutinoitunutta elämää. Hän ei jaksanut enää toivoa. Sillä toivoa ei ollut.  

   Mutta hän ei tahtonut Maunon muuttuvan epäluuloiseksi. Hän halusi pitää tämän tyytyväisenä. Ja siksi hän oli vain jatkanut.  

Seuraava osa >>> 

 

*****

Viikon 4 krapusanat ovat: epäluuloisesti, tumma, iltaisin

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.

Kirjoituskilpailut - ainakin seitsemän syytä osallistua

 

1. Tulee kirjoitettua säännöllisesti.
   
2. Deadlinet saavat kirjoittamaan rivakammin.
   
3. Omaa osaamista saa testattua.
4. Annettu aihe saa pinnistelemään ihan uudella tavalla.
   
5. Toisinaan voi saada palautetta.
   
6. Joskus aina tärppääkin. 
7. Harrastuksia sitä ihmisellä olla pitää.
   

 

Kirjoituskilpailuja voi etsiä paitsi googlettamalla, myös esim. seuraavilta sivustoilta:

Haastavaa kirjoittamista

Kirjoittaminen

Risingshadow 

 

 

Aamuleikki - krapuhaaste vko 3

Kun muu lähiö vielä nukkui, he lähtivät kello neljä aamuleikille. Kaupunki säästi katuvaloissa, mutta Annukan otsalampun valossa näki hyvin kävellä läheiseen puistoon. Hän puristi onnellisena pieniä käsiä, jotka eivät taaskaan olleet aamulla vastustelleet aikaista lähtöä.

Ensin he istahtivat hiekkalaatikolle leikkimään ja kun kuuraisen hiekan raastaminen traktoreilla alkoi riittää, Annukka nosti heidät rengaskeinuihin keikkumaan ja antoi oikein kovat vauhdit. Niin kovat, että Katja tippui keinusta ja Harrilta vääntyi jalka. Mutta kumpikaan ei itkenyt yhtään. Takaisin keinuun siis.

Annukka katsoi eestaas heiluvia pellavapäitä ja muisteli itseään samanikäisenä pihalasten kummitusjunassa. Kunpa ne omat mukavat ja jännittävät lapsuuden päivät tulisivat heidän mukanaan takaisin.

Seuraava osa >>>

 

 

*****

Viikon 3 krapusanat ovat: oma, vastustella, mukava

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.

Onneksi on äänikirjat

 

Tänään ahdistaa, kun ei kerkeä lukemaan kaunokirjallisuutta. Liian vähän muutenkin.

Kirjoittamisessa on se hyvä puoli, että kun joku tarina jyllää päässä, sitä voi pohtia milloin vain. Kirjoittaa mielessään. Sitten kun on pieni hetki aikaa, sen mielen voi puhdistaa paperille tai koneelle. 

Kirjojen lukemisen kanssa on toisin. Niihin haluaisin käyttää levollista aikaa enemmän. Kirjan lukeminen 10 minuutin pätkissä on ärsyttävää. Tarina katoaa. 

Mihin kummaan se aika sitten menee? 

Tänään se menee tulvavesien kanssa taisteluun. Siinä samalla ei voi lukea kirjaa. Eikä kyllä kirjoittaakaan. Onneksi on äänikirjat. 

 

 

 

Ruumis, keho, vartalo vai kroppa?

 

Illalla ennen nukkumaanmenoa ryhdyin miettimään sanoja ruumis, keho, vartalo ja kroppa. 

Milloin niitä käytetään? Päteekö samat säännöt sekä ihmisiin että eläimiin? Onko eläimen koolla väliä? Minkälaisissa tilanteissa sanoja voisi käyttää ns. toisin? erilaisia sanoja, niiden merkityksiä ja käyttöä.

Oli pakko ponnahtaa ylös sängystä, laittaa valo päälle ja kirjoittaa ruutuvihkoon ylös ajatuspilkahdukseni.

Omassa päässäni olen pohtinut, että elävällä ihmisellä on keho, vartalo tai vähän rennommin, kroppa. Tilanteesta ja tekstin tyylistä johtuu se, minkä sanan valitsen. 

Kuolleella ihmisellä on ruumis, kroppa tai voi olla myös kalmo. Ratkaisu oikean sanan käyttöön löytyy taas sen kontekstista. 

Elävän eläimen kohdalla huomaan jo miettiväni toisin. Onko rotalla keho, vartalo vai kroppa? Entä kissalla? Tai lehmällä? Vieruksen rotan vartaloa, samoin kissan ja lehmän. Oikein sekin olisi, mutta oma valintani olisi keho tai kroppa. 

Entäs sitten kuollut rotta, kissa tai lehmä? Mikäs niillä on? Ruumis tuntuu liian juhlavalta. Luontevammalta tuntuu käyttää sanaa kalmo tai raato. 

Mutta mutta. Nyt huomaan uutta. Jos ne rotta, kissa tai lehmä olisivat minun perheeni jäseniä, lemmikkejä, en voisi sanoa niitä kuolleenakaan raadoksi. Kyllä ne olisivat silloin vain kuolleita. Kuolleita Naksuja, Liljoja ja Mansikkeja. Ja niillä olisi keho, jossa henki ei vaan enää pihise.

****

Kävin lempisivustollani (Kielitoimiston sanakirja) tarkastelemassa asiaa. Tein sanahaut ja huomasin, että olen paljon jäykempi kyseisten sanojan käytössä kuin Kotimaisten kielten keskus. 

 

Kielitoimiston sanakirjasta kopioitua:

Ruumis

ihmisen t. eläimen koko elimistö.

1.

elävänä: keho.

Kissan notkea ruumis.

Nojasi oveen koko ruumiillaan.

Äiti suojeli lasta omalla ruumiillaan.

Karaista, harjoittaa ruumistaan.

Rääkätä ruumistaan kovilla ponnistuksilla.

Olla täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Terve sielu terveessä ruumiissa SP.

Prostituoitu myy ruumistaan.

 

2.

kuolleena: kalmo.

Siunata, haudata ruumis.

Mies makasi ruumiina.

Kuv.

Vain minun ruumiini yli [= ehdottomasti ei]!

Ark.

Elokuvassa tehtiin paljon ruumiita tapettiin paljon.

Keho

elävän ihmisen (t. eläimen) ruumis.

Hoitaa kehoaan.

Vartalo

1.

anat. selkärankaisten ruumiinosa, johon kaula, raajat ja häntä t. pyrstö liittyvät; ihmisruumiin osa, johon pää, kaula ja raajat liittyvät t. koko ruumis päätä lukuun ottamatta.

Hoikka, tukeva, sopusuhtainen vartalo.

Urh.

Vartalon taivutus, kierto, ojennus ym. voimisteluliikkeet.

Leik.

Sellainen työ ei sovi minun vartalolleni en välitä sellaisesta työstä; olen liian hyvä sellaiseen työhön.

Kroppa

ark. keho, vartalo.

Komea kroppa.

Rehkiminen tuntui koko kropassa.

Hmm. Taidan silti pitäytyä omassa tiukemmassa säännöstössäni. 

Se tuntuu kirjoittamisessani paremmalta ja siltikään en tee pahaa kauniille suomen kielelle.